Kannanotto liikkumisesteisten pysäköinnistä Finavian kentillä

Lyhytkasvuiset – Kortväxta ry on saanut yhteydenottoja jäseniltä Finavian kesäkuussa 2023 käyttöönotetusta toimintatavasta, että liikkumisesteisen pysäköintiluvalla ei saa enää pysäköidä maksutta vaan se on enää käytössä vain liikkumisesteisen saattoliikenteelle. Asia on ajankohtainen yleensäkin matkustaville lyhytkasvuisille, ja erityisesti nyt yli parikymmenhenkisen seurueen lähtiessä edustamaan Suomea lyhytkasvuisten MM-kisoihin Kölnin Saksaan heinäkuun lopussa.

Taustatietona on hyvä ymmärtää, että liikkumisesteisen pysäköintilupaa (le-lupa) ei saa kuka tahansa vaan se on maksullinen ja mahdollista saada viranomaiselta ainoastaan lääkärintodistuksella vakavasta liikkumisen vaikeudesta (liikkumisessa haittaluokka 11/20). Sillonkin le-lupa myönnetään vain 10 vuodeksi kerrallaan, vaikka haitta on pysyvä, ja muuten lyhyemmäksi ajaksi. Le-luvan on tarkoitus kompensoida liikkumisen vaikeutta. Kun le-luvan pysäköinnin maksuttomuus poistetaan Finavian kentiltä, tämä asettaa liikkumisesteiset täysin eriarvoiseen asemaan opiskelu-, työ- ja vapaa-ajan lentoliikenteessä. Tähän taustasyinä ovat jo muutkin haasteet julkisen liikenteen saatavuudessa sekä esteettömyydessä ja saavutettavuudessa, itse vammat ja sairaudet sekä niihin liittyvät kuormitustekijät matkaketjussa ja lentokentällä toimiminen, joista enemmän edempänä. Tämän takia olisi tärkeää, että Finavia arvioi uudelleen mahdollisuuden maksuttomaan pysäköintiin le-luvalla.

Jos liikkumisesteisen henkilö haluaa varmistaa, että pääsee perille ja on ajallaan lennolla, usein tähän ei ole muuta vaihtoehtoa kuin auto. Syynä on se, että esteetöntä julkista liikennettä ei ole saatavilla läheskään joka puolella Suomea. Lisäksi liikkumisesteiselle esteetön matkaketju tarkoittaa, että julkisen liikenteen esteettömyystiedot olisivat löydettävissä ja lippu on varattavissa saavutettavasti, että kotoa pääsisi esteettömästi apuvälinein ja matkatavaroin pysäkille, että pysäkki, julkinen kulkuneuvo ja mahdolliset vaihdot olisivat esteettömiä. Julkisessa liikenteessä on näissä kaikissa vaiheissa usein ongelmia, jotka eivät ole mitenkään uusia tai yllättäviä, ja pieni osa nousee välillä uutisiinkin:

Pyörätuolilla liikkuva maksaa paikasta junassa, mutta ei aina mahdu sille – Katariina Aakus: ”Konduktööri ei reagoinut millään tavalla” (yle.fi)

Liikuntarajoitteinen joutui konttaamaan ulos VR:n junasta (iltalehti.fi)

Rollaattoria käyttävä Helena Mäkelä ei pysty nousemaan Pendolinon portaita, joten hänet jätettiin tylysti junasta | Paikalliset | Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset (hameenlinnankaupunkiuutiset.fi)

Lisäksi lentomatkan matkaketjun esteettömyyttä arvioitaessa pitää ottaa huomioon sen kuormittavuus liikuntaesteiselle henkilölle. Taustalla on siis vakava sairaus tai vamma, joka lähtökohtaisesti rajoittaa liikkumista, ja voi altistaa pitkän matkaketjun aiheuttamalle kuormitukselle. Lentomatkoihin liittyvät matkat ovat yleensä pitkiä ja kun niihin lisätään siirtymisen kuormitus, matkaketjusta voi tulla jo ylikuormittava. Vammasta ja sairaudesta johtuen voi olla, että lentomatkalle pitää varustautua erilaisilla apuvälineillä ja hoitolaitteilla, jotka lisäävät matkatavaroiden määrä ja siten taas kuormitusta, ja ylikuormitusta. Toisaalta vammaisilla henkilöillä kuitenkin tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus opiskelu-, työ- ja vapaa-ajan matkoihin. Tämän takia on tärkeää, että palvelun tarjoajat kuten Finavia edistävät yhdenvertaisuutta positiivisella erityiskohtelulla, jotka kompensoivat vakavien vammojen ja sairauksien aiheuttamaa haittaa ja tuovat tosiasiallista yhdenvertaisuutta lähemmäksi.

Itse lentokentillä mahdollisuus pelkästään saattopysäköintiin on syrjivä, koska se sisältää olettaman, että liikkumisesteinen henkilö voi tulla vain jonkun tuomana eikä itsenäisesti omalla autolla. Ensinnäkin liikkumisesteisen henkilön tullessa pitkien matkojen päästä muualta Suomesta on kohtuutonta ajatella, että tällöin saisi meno- ja paluulennolle jonkun vain viemään ja hakemaan kentältä. Ja joka tapauksessa olettaman pitäisi olla, että liikkumisesteinenkin henkilö voi matkata yksin mahdollisimman omatoimisesti.

Lentokentän p-alueet sijaitsevat eri etäisyyksillä ja reiteillä terminaalista, ja niillä on erilaiset hinnoittelut. Huomioiden matkaketjun ja matkatavaroiden aiheuttaman kuormituksen liikuntaesteiselle oletettavasti on tärkeää päästä mahdollisimman lähelle terminaalia – nimittäin se mikä on kohtuullinen kävelymatka keskivertoihmiselle voi olla varsin kohtuuton liikkumisesteiselle henkilölle. Täten vaikuttaisi, että kaikki p-aluevaihtoehdot eivät käytännössä ole liikkumisesteisen matkustajan käytettävissä. Kun liikkumisesteinen matkustajan käytettävissä ei siis ole kaikkia vaihtoehtoja, tämä rajaa myös mahdollisuutta valita itselleen kohtuuhintaisin vaihtoehto, mikä on myös syrjivää.

Lyhytkasvuiset – Kortväxta ry esittää, että oikeus maksuttomaan le-pysäköintiin palautetaan kokonaan tai ainakin kohtuullistetaan esim. kuukauden ajalle, ja tämän jälkeiseltä ajalta taksa oli edullisimman taksan mukainen pysäköintiajan pituudesta ja p-alueesta riippumatta. Finavian toimintaympäristö ja resurssit huomioiden yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden voi olettaa olevan tehokkaita ja yhdenvertaisuuslain mukaisia. Tätä edellyttäisivät myös Finavian omat arvot turvallisuudesta, asiakaslähtöisyydestä ja vastuullisuudesta. Onko Finavia arvojensa mittainen myös eri tavoin liikkuvien matkustajien kohdalla?

Lyhytkasvuiset – Kortväxta ry:n hallitus

Muutosta kommentoinut myös Invalidiliitto Vammaisten henkilöiden maksuton pysäköinti lentoasemalla turvaisi yhdenvertaisen mahdollisuuden matkustaa | Invalidiliitto